Kung Fu Panda on yksi niistä lasten elokuvista, jotka sisältävät ällistyttävän määrän viisautta. Yksi elokuvan kiinnostavimmista kohtauksista on mielestäni se, kun panda nimeltä Po on poissa tolaltaan.
Aiemmin päivällä hän on epäonnistunut totaalisesti Lohikäärmesoturi-kokeessa. Soturina oleminen on hänen suurin haaveensa. Polla on todella negatiivinen kehonkuva ylipainon vuoksi ja kaiken kukkuraksi hän vertaa itseään niihin, joilla koe meni paremmin. Nämä asiat hankaloittavat tilannetta.
Illan pimeydessä Po on suunnannut Pyhän taivaallisen viisauden persikkapuun luokse, jossa hän ahmii persikoita sen, mitä ehtii. Hän ei halua kokea haastavuutta. Viisas Oogway saapuu paikalle.
Tämä kohtaus on hyvä esimerkki siitä, miten tunnesyöminen ilmenee.
Mistä tunnesyömisen tunnistaa?
Tunnesyöminen on syömistä, jonka taustalla ei ole kehollinen nälän tunne, vaan haastavat tunteet kuten ahdistus tai pelko. Se on tapa yrittää hallita niitä.
Tunnesyöminen on yksinäistä, eli sitä tehdään pääasiassa yksin.
Miten tunnesyömisen tapa saa alkunsa?
Tunnesyömisen juuret saattavat olla syvällä lapsuudessamme. Kulttuuriimme kuuluu hyvin yleinen tapa tarjota lapselle pullaa, kun hän on itkuinen. Niillä aikuisilla, jotka meille tätä tunteiden käsittelyn keinoa on ovat tarjonneet, on hyvät aikomukset. He haluavat auttaa ja lohduttaa.
Jos tämä toimii, saatamme oppia käyttämään tätä pakenemisen keinoa myös itse. Yhdistämme ruoan lohdutukseen. Mitä enemmän syömme tunteisiimme, sitä enemmän kyseinen tapa vahvistuu.
Alkuasetelma voi myös olla, että olet jossain elämäsi vaiheessa joutunut asumaan yksin vastoin tahtoasi. Olet kohdannut haastavia tunteita ja turruttanut niitä katsomalla telkkaria ja syömällä herkkuja.
Yhteistä näille kummallekin tilanteelle on se, että ne eivät auta meitä tunteiden käsittelyssä, eli niiden nimeämisessä, tunnistamisessa tai säätelyssä.
Tunnesyömisen noidankehä
Haitallisen tavan noidankehä alkaa aina triggeristä, eli laukaisevasta tekijästä. Tunnesyömisen kohdalla se voi olla esimerkiksi yksinäisyyden tunne tai stressi. Keho reagoi triggeriin, syntyy haastavia tunteita ja ajatuksia. Ajatukset ruokkivat tunteita ja tunteet ajatuksia. Tämä ajaa kohti toimintaa, jonka tavoitteena on tasoittaa epämukavuuden töyssyinen tunnemaasto.
Syömisen jälkitilaa, johon liittyy usein esimerkiksi kiukkua, syyllisyyttä tai jopa häpeää, on taas kiusaus paeta syömiseen. Ja näin noidankehä saa voimaa. Tapa vahvistuu.
Käsittelemättömät tunteet kasvavat
Huono uutinen on, että kaikki käsittelemätön menee niin sanotusti kellarin nostamaan puntteja. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän yritämme peittää syömisellä haastavia tunteita, sitä enemmän niitä nousee, kun syömisen turruttava vaikutus menee ohi.
Tunteet eivät häviä mihinkään. Ennemmin tai myöhemmin ne täytyy kohdata.
Milloin asiaan pitää puuttua?
Kaikki meistä syövät aivan varmasti joskus tunteisiin. Tämä on hyvin inhimillistä.
Silloin, jos syömiseen liittyy jatkuvasti haastavia tunteita, asiaan on hyvä puuttua. Toinen hälytysmerkki on, jos syöminen on hallitsematonta eli syöt toistuvasti liikaa. Tunnesyöminen ei liity kehon nälkään, vaan tunteisiin.
Tunnesyöminen on luonteeltaan yksinäistä. Siitä haetaan lohtua. Jos syöt jatkuvasti yksin ja syömisen triggeri ei ole nälkä, vaan epämukavat tunteet, voi olla hyvä tarkastella suhdettasi ruokaan.
Miten Pon kävi?
Oogway kertoi Polle salaisuuden: ”Yesterday’s history. Tomorrow’s mystery. Today is a gift. That’s why we call it a present.”
Tämä lausahdus sisältää mindfulnessin idean, eli tietoisen ystävällisen läsnäolon. Kun tuomme huomiota tähän hetkeen, pystymme työskentelemään kehossamme nousevien tunteiden ja haastavien ajatusten kanssa.
Mindfulnessin avulla on mahdollista ja tunnistaa ja oppia säätelemään tunteita sekä suhtautua itseen lempeämmin, myötätunnolla. Tämä on hyvä alku tunnesyömisestä pois oppimisessa. Mindfulnessin on tutkitusti todistettu olevan hyvä keino tunnesyömisestä pois oppimisessa.
Milloin apua ammattilaiselta?
Tunteiden käsittelyyn kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä niihin erikoistuneelta ammattilaiselta. Tällainen ammattilainen voi olla esimerkiksi haastavien käyttäytymismallien ja tunteiden käsittelyyn erikoistunut valmentaja tai psykologi. Ravitsemusterapeutti auttaa varsinkin silloin, kun oma ruokavalio on ihan sekaisin ja siihen kaipaa selkeyttä ja rutiinia.
Tällä hetkellä valmennuskenttä on aika villi, eli kannattaa selvittää hyvin sen avuntarjoajan taustat, mistä apua hakee. Halpa hinta ei ikävä kyllä näissä asioissa ole mahdollisuus, vaan enemmänkin uhka.
Haluatko lisää tietoa?
Jos tämä aihe kiinnostaa sinua, tule kuuntelemaan lisää minun ja ravitsemusterapeutti Jonna Heinosen Facebook-liveen. Se järjestetään keskiviikkona 21.2. klo 17–18 zoomissa ja ryhmässä nimeltä Terveellisen elämän jäljillä. Tallenne jää kyseisen ryhmän etusivulle ja se jaetaan viikko tapahtuman jälkeen muissa somekanavissa.
Voit lähettää kysymyksiä etukäteen minulle ja Jonnalle. Toivottavasti näemme linjoilla!