Eilen sain kunnian emännöidä Akaasta Espooseen asti minun opetustani katsomaan tullutta bussilastillista opettajia. Sain paljon hyvää palautetta.
Eräs palaute jäi erityisesti mieleen. Yksi opettajista
oli kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka ojensin oppilaita, jotka eivät
pysyneet hiljaa. Kun toruin oppilasta ja hän hiljeni, hymyilin oppilaalle.
Opettaja oli otettu siitä, kuinka annoin oppilaalle positiivisen palautteen
(hymyn) saman tien.
Tämä oli todella tärkeä
palaute, koska hymy ei ollut tietoinen.
Joskus koen
harmitusta siitä, että joudun ojentamaan oppilaita tilanteessa, jossa on hyvä
flow päällä ja tunnelma katossa. Tämä palaute toi kuitenkin mieleeni sen, että
positiivisen pedagogiikan ja positiivisen harjoittaminen säännöllisesti
sisäistyy pakostakin.
Minulla on valinta
tänäänkin sen suhteen, mitä itsessäni ruokin: positiivista vai negatiivista.
Se, mitä ruokin, vahvistuu <3