Ajattelin aloittaa juttusarjan siitä, millaisia käytänteitä tunne- ja tietoisuustaitojen ekä vahvuuspedagogiikan tukena on luokassani. Uskon, että tärkeää on oppia näitä taitoja elämää varten ja siksi ohjata oppilaita käyttämään niitä arjessa luokan ja koulun ulkopuolella. Yksi tärkeä käytänne ovat viikkotehtävät, joita olen antanut luokalleni vuosien saatossa. Sitä ennen on kuitenkin hyvä kertoa pari sanaa siitä, kuinka “opetuksen byrokratia” toimii luokassani.
Vuosia sitten, kun kävin läpi jaksamiseen liittyviä asioita elämässäni, aloin etsiä konkreettisia työkäytänteitä, jotka vähentäisivät stressiä. Olen huomannut, että listojen tekeminen on minulla yksi tärkeä työkalu. Kun laitan tärkeät asiat heti muistiin, minun ei tarvitse pitää niitä mielessäni sen pidempään, vaan voin palata niihin sitten, kun siihen on hyvä aika. Minulle tämä aika on vapaa välitunti tai tuokio heti viimeisen oppitunnin jälkeen.
Listojen tekemisestä se ajatus sitten lähti. Aloin jo kakkosluokan keväällä opettaa oppilailleni viikkourakoiden (esimerkkikuva sivun alareunassa) periaatetta. Tai ehkä kyse on enemmänkin tulevien hommien listasta. Listasin viikkourakkalappuun kaikki ne asiat, joita tulisimme opiskelemaan seuraavan viikon aikana. Lisäksi lapussa on erilliset kotitehtävät, kuten lukuläksyt ja niin sanottuja ekstratehtäviä, joista saa pisteitä Class Dojo-palkitsemisjärjestelmään. Tästä järjestelmästä kerron myöhemmin erillisessä kirjoituksessa.
Urakkalappujen lopussa on ollut aina joku viikkotehtävä joko kirjoitusmuodossa tai QR-koodina silloin, kun opetin oppilailleni niiden käyttöä. Näistä viikourakoista tulen kirjoittamaan tähän sarjaan useamman postauksen. Viikkotehtävien aiheita on olleet mm. luonteenvahvuudet, tietoisuustaitoharjoitukset ja kotityöt.
Urakat palautetaan yleensä jokaisen viikon perjantaina. Maanantaina jaan uudet laput.
No miksi viikkourakkamenetelmä on ollut mielestäni yksi parhaista opetuksen käyntänteistä? Ensinnäkin oppilas näkee siitä koko viikon koosteen ja saa näin hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä tulee tapahtumaan. Toiseksi oppilaalla on halutessaan mahdollisuus tehdä tehtäviä myös etukäteen.
Kolmantena syynä on oma hyvinvointini. Teen viikkourakat valmiiksi edellisen viikon lopussa. Näin minulla on maanantaina valmiina kaikki monisteet ja suhteellisen selkeä käsitys siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Tämä asioiden ennakointi on vähentänyt todella paljon työstressiä. Minulla on esimerkiksi tällä hetkellä viisi eri ryhmää: omien oppilaiden, kutosten kanssa 10 tuntia, ykkösten kanssa 10 tuntia ja loput tunnit kolmen eri ryhmän kanssa. Viikkourakkaa suunnitellessa tulee suunniteltua myös muiden luokkien opetus. On paljon helpompi hypätä porukasta ja aiheesta toiseen, kun voi luottaa, että pohjatyöt ovat valmiina.
Ensi viikolla kerron lisää viikkotehtävistä.
