Juhlistaminen on yksi ihmisen perustarpeista. Ikävä kyllä, jos emme ole tarkkoja, on se myös yksi pikaväylä riippuvaiseen ja haitalliseen toimintaan.
Tällaiset ajatukset saattavat olla sinullekin tuttuja: ”Olen tehnyt niin paljon töitä, että nyt ansaitsen herkutella oikein kunnolla.”, ”Kaikkihan juovat itsensä humalaan juhannuksena.” tai ”Olen ollut jo pari viikkoa erossa eksästä. Nyt kaipaan säpinää. Ei kai nyt yksi ilta haittaa.” Ei se haittaakaan, jos ei ole kysymys siitä, että nämä asiat ovat vain tekosyitä riippuvaiseen toimintaan.
Mitä haluan herätellä, on se, että sinun täytyy olla hyvin tietoinen siitä, mikä toimintasi motiivi vastaavissa tilanteissa oikein on. Onko se juhlistaminen vai se, että saat hyvän tekosyyn jatkaa toimintaa, joka ei tee sinulle pitkässä juoksussa hyvää.
Juhlistaminen itsessään tuo energiaa ja keveyttä elämään. Se kestää. Riippuvainen toiminta luo illuusion juhlimisesta. Eli mikä on mielentilasi ja energiatasosi seuraavana päivänä? Muisteletko juhlimista ilolla vai ahdistuksella.
Minulle tuli ihan vastikään täyteen 8.000 raitista päivää. Tämä on hyvin merkityksellistä sekä itselleni että läheisilleni, koska se mistä lähdin, oli lähes pelkkää tuskaa ja ahdistusta. Jostain, pohjattoman pelon perukoilta, löysin toivon siemenen, jota lähdin kasvattamaan. Luotin siihen, että jos vain olen ilman päihteitä ja harjoittelen elämään tavalla, joka tukee toipumista ennemmin kuin riippuvuutta, minulla on mahdollisuus.
Lähdin rakentamaan elämää ihan alusta lähtien, koska minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka raittiina eletään. Ripustauduin vertaistukiryhmiin, toisten toipuvien tukeen ja myöhemmin terapian, mindfulnessin ja meditaation kautta pääsin syvemmälle ja syvemmälle vapaaseen, merkitykselliseen ja hyvään elämään. Silloin aloin vapautua myös muista riippuvuuksista: tupakasta, sokerista, läheisriippuvuudesta…

Sillä tiellä olen tänään. Omaa 8.000. raittiuspäivääni juhlistin mieheni kanssa lempiravintolassani, yhteisellä olemisella, lempikahvilassani. Sain mieheltäni kukkia ja kortin. Elämästä saa nauttia! Nauttia voi niinkin, ettei se mene liiallisuuksiin.
Kaikesta kokemastani käsin pystyn sanomaan, että jos sinulla on se kohta elämässä, että et enää halua riippuvuutta, mutta et tiedä, kuinka siitä irrottautua, et ole yksin. Et ole vääränlainen tai toivoton.
Olet toipumisen arvoinen.
Jos sinua kiinnostaa, kuinka minä pääsin toipumisen tielle, kuuntele Riippuvuudesta raittiuteen -podcastia, ota se seurantaan ja jaa myös kaverille tai läheiselle, jota uskot podin hyödyttävän. Linkin kautta pääset valitsemaan itsellesi mieluisimman kuuntelukanavan.
Muista, että voit laittaa minulle aina myös matalalla kynnyksellä viestiä, vaikka vastaamalla tähän sähköpostiin tai varaamalla muutosvartin, jonka aikana kartoitamme, kuinka minä voin auttaa sinua.
Muistetaan hengitellä!