Susan Kaiser-Greenland oon maailmankuulu mindfulnessohjaaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut pari joka opettajan must-have kirjaa: The Mindful Child ja Mindful Games. Jos voit hankkia vain yhden, niin hanki jälkimmäinen. Kirjoja ei ole suomennettu. Oren J. Sofer taas puolestaan kouluttaa tietoista kommunikaatiota sekä meditaatiota organisaatioille ja yksittäisille ihmisille.
Nämä kaksi yhdistivät voimansa Mindful Schoolsin uusimmassa videossa nimetään The Art of Mindful Communication with Kids. Kyseessä on tunnin intensiivinen, täynnä tavaraa oleva sessio. Poimin tähän muutaman itselleni lamppuja sytyttävän jutun.
- Tietoiseen kommunikaatioon kuuluu kaksi ulottuvuutta: se, miten puhumme toisillemme ja sisäinen puheemme. Siksi itsetuntemus on meille kasvattajina todella tärkeää. Se, miten puhumme itsellemme, on se tapa, jolla puhumme muille.
- Ystävällinen toiminta luokassa on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin tietoisuustaitojen harjoittaminen. Tämä on tietoisuutta käytännössä.
- Tietoisuustaitojen opettamisen kautta annamme lapsille mahdollisuuden tehdä valintoja. Tämä on psykologista vapautta.
- Kun määräilemme muksuja, opetamme heille ensinnäkin, että konfliktit ovat vaarallista. Toinen opetus on, että se, jolla on enemmän valtaa, voittaa.
- Voisimmeko opettaa heille, kuinka tehdä yhteistyötä? Kuinka puhua tunteista? Kuinka ilmaista omia tarpeita? Kuinka käyttäytyminen heijastaa syvimpiä tarpeitamme?
- Yksi keskeinen kysymys on, kuinka luoda sellainen tila, jossa oppilas voi ja uskaltaa tulla nähdyksi ja missä hän saa kokemuksen siitä, millaista on tulla ymmärretyksi.
- Ihan pienten kanssa on hyvä lähteä liikenteeseen siitä, että heille opetetaan tunteiden lukemisen taitoa esimerkiksi kuvien kautta.
Lisäksi videossa oli huippukiinnostavaa tietoa siitä, kuinka tietoisuustaidot voivat auttaa konfliktitilanteissa ja mitä tehdä, jos oppilaille tulee ihan täydellinen meltdown. Miten oppilaaseen rakennetaan yhteys ja kuinka hänelle voidaan vetää rajat niin, että hän ymmärtää, mistä on kysymys ja miten hänen käytöksensä vaikuttaa muihin.
Loppuun vielä pari käytännön harjoitusta.
Viisi Miksi-kysymystä (the Five Whys)
Tämän harjoituksen avulla etsitään asioista syvempiä kerroksia ja syitä. Harjoituksen voi tehdä parin kanssa, ryhmässä tai yksin. Alkuun voidaan kysyä joku ihan arkinen kysymys, jota lähdetään viemään eteenpäin. Esimerkiksi näin:
K: “Miksi et saanut unta?”
V: “Koska minua ei väsyttänyt”
K: “Miksi sinua ei väsyttänyt?”
V: “Koska minulla pyöri työasiat mielessä.”
K: “Miksi sinulla pyöri työasiat mielessä?”
V: “Koska en saanut hoidettua hommia loppuun.”
K: “Miksi et saanut hoidettua hommia loppuun?”
V: “Koska halusin mieluummin lähteä kotiin.”
K: “Miksi halusit lähteä kotiin?”
V: “Koska minua laiskotti.”
Johtopäätöksenä voi olla esimerkiksi, että olisi varmaan kannattanut hoitaa homma loppuun, vaikka laiskotti. Näin uni olisi tullut helpommin. Aina ei toki tarvitse mennä kaikkia viittä kysymystä ja taas toisaalta voi kysyä useammankin kerran “Miksi?”, jos on tarpeen.
Neljä puheen porttia (The Four Gates of Speech)
Kun puhut, mieti, onko se, mitä sanot totta, tarpeellista, ystävällistä ja onko aika sanomiselle oikea. Itse pidän enemmän tästä kuvasta, jossa puheen kriteerit on ujutettu THINK-sanan akronyymiksi.
Before you talk, think if it is
True (totta)
Helpful (hyödyllistä)
Inspiring (inspiroivaa)
Necessary (tarpeellista)
Kind (ystävällistä)
Tämä on hyvä laittaa luokkaan näkyvälle paikalle huoneentauluksi.
