Viikkourakat V: Bongaa hyvä teko

Tämän viikon vinkkinä on hyvän teon bongaaminen. Homma eteni näin:

  1. Bongaa hyvä teko, jonka joku luokkakaveri tekee.
  2. Kirjoita se viikkourakkalapun toiselle puolelle.
  3. Raportoi teko kaikkien kuullen.

Antaminen eli hyvän teon kertominen sai oppilaat hymyilemään. Vastaanottaminen teki myös iloiseksi. Oppilaat oikein hykertelivät ja luokassa oli maaginen ilmapiiri, kun kävimme näitä asioita läpi.

Viikkourakat IV: Kiitollisuuslistat


(c) Carl Attard via Pexels.com

Luokassani on ollut nyt tänä syksynä jonkin verran ylimääräistä draamaa. Asiaan vaikuttanee se, että porukka on tullut / tulossa murkkuikään. Tämän vuoksi ajattelin jatkaa kiitollisuusteeman käsittelyä viikkourakkalapuissa. Viikkotehtävänä on ollut listata päivittäin viisi asiaa, mistä on kiitollinen. Seuraavana päivänä piti laittaa eri asiat kuin edellisinä. Teimme tätä yhteensä kaksi viikkoa, eli kymmenen arkipäivää.

Kiitollisuuspäiväkirjoista on tehnyt tutkimusta mm. Seligman et al. (2005). Osallistujia pyydettiin kirjoittamaan ylös kolme hyvää päivän aikana tapahtunutta asiaa ja niiden tapahtumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Lista tehtiin päivittäin. Kuukauden päästä huomattiin, että osallistujien onnellisuustasot olivat nousseet. Tämä vaikutus näkyi vielä kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden seurannan kohdalla. Vaikutukset olivat pitkäaikaisempia kuin esimerkiksi tutkittujen viikon mittaisten onnellisuusinterventioiden vaikutukset.

Kiitollisuus on kuin taskulamppu pimeässä huoneessa. Asiat ovat olemassa, mutta emme näe niitä ilman että laitamme lampun päälle.

Viikkourakat II: Vahvuudet viikkotehtävinä

  

Kerroin viime viikolla luokkani viikkourakkamallista. Tällä viikolla avaan viikkotehtävämallia, joka on osa urakkaa.

Joka urakkalapun lopussa on viikkotehtävä. Tehtävä on joko kirjallisessa muodossa tai QR-koodina. Koska innostuin Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen Huomaa Hyvä -kirjasta ja sitä kautta luonteenvahvuuksista, päätin ottaa vahvuudet viikkotehtäviksi. Tässä käytin apuna Huomaa Hyvä-kortteja.

Kävimme vahvuudet ne läpi yksi kerrallaan niin, että joka viikolle oli oma vahvuutensa. Kopioin luokan taululle luokan omaan käyttöön kortista A4-kokoisen kuvan sekä etu-että takaosasta.

Maanantaina tutustuimme ensin vahvuuden määritelmään, joka löytyy edellä mainitusta kirjasta. Sitten luin kunkin kortin takaa esimerkit siitä, miten vahvuus näkyy toiminnassa. Oppilaiden tuli valita joko yksi näistä käytännön esimerkeistä tai keksiä oma tapa vahvuuden toteuttamiseen. Tästä tuli viikkotehtävä.

Kävimme perjantaina läpi, mitä kukin oli tehnyt. Myötätunnon kohdalla esimerkiksi oli kerrottu Jaakolle että Niilo on kiva tyyppi. Oli lohdutettu äitiä menemällä sohvalle hänen kainaloonsa, kun äiti katsoi telkkaria työpäivästä väsyneenä. Esimerkit olivat hyvin liikuttavia. Kun ne käytiin läpi ääneen, kaikki pääsivät ensinnäkin jakamaan hyvän ja toiseksi he kuulivat eri tapoja, kuinka ko. vahvuus voi näyttäytyä.

Vahvuuksien käymiseen kannattaa valita hyvin aikaa. Nyt jos aloittaa, niin pääsee varmaan hyvin korttipakan loppuun lukuvuoden loppuun mennessä ja kerkeää ottaa muitakin vahvuustehtäviä. Parasta on, että vahvuudet alkavat elää luokassa muun toiminnan lomassa.

Viikkourakat stressinhallinnan välineenä

Ajattelin aloittaa juttusarjan siitä, millaisia käytänteitä tunne- ja tietoisuustaitojen ekä vahvuuspedagogiikan tukena on luokassani. Uskon, että tärkeää on oppia näitä taitoja elämää varten ja siksi ohjata oppilaita käyttämään niitä arjessa luokan ja koulun ulkopuolella. Yksi tärkeä käytänne ovat viikkotehtävät, joita olen antanut luokalleni vuosien saatossa. Sitä ennen on kuitenkin hyvä kertoa pari sanaa siitä, kuinka “opetuksen byrokratia” toimii luokassani.

Vuosia sitten, kun kävin läpi jaksamiseen liittyviä asioita elämässäni, aloin etsiä konkreettisia työkäytänteitä, jotka vähentäisivät stressiä. Olen huomannut, että listojen tekeminen on minulla yksi tärkeä työkalu. Kun laitan tärkeät asiat heti muistiin, minun ei tarvitse pitää niitä mielessäni sen pidempään, vaan voin palata niihin sitten, kun siihen on hyvä aika. Minulle tämä aika on vapaa välitunti tai tuokio heti viimeisen oppitunnin jälkeen.

Listojen tekemisestä se ajatus sitten lähti. Aloin jo kakkosluokan keväällä opettaa oppilailleni viikkourakoiden (esimerkkikuva sivun alareunassa) periaatetta. Tai ehkä kyse on enemmänkin tulevien hommien listasta. Listasin viikkourakkalappuun kaikki ne asiat, joita tulisimme opiskelemaan seuraavan viikon aikana. Lisäksi lapussa on erilliset kotitehtävät, kuten lukuläksyt ja niin sanottuja ekstratehtäviä, joista saa pisteitä Class Dojo-palkitsemisjärjestelmään. Tästä järjestelmästä kerron myöhemmin erillisessä kirjoituksessa.

Urakkalappujen lopussa on ollut aina joku viikkotehtävä joko kirjoitusmuodossa tai QR-koodina silloin, kun opetin oppilailleni niiden käyttöä. Näistä viikourakoista tulen kirjoittamaan tähän sarjaan useamman postauksen. Viikkotehtävien aiheita on olleet mm. luonteenvahvuudet, tietoisuustaitoharjoitukset ja kotityöt.

Urakat palautetaan yleensä jokaisen viikon perjantaina. Maanantaina jaan uudet laput.

No miksi viikkourakkamenetelmä on ollut mielestäni yksi parhaista opetuksen käyntänteistä? Ensinnäkin oppilas näkee siitä koko viikon koosteen ja saa näin hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä tulee tapahtumaan. Toiseksi oppilaalla on halutessaan mahdollisuus tehdä tehtäviä myös etukäteen.

Kolmantena syynä on oma hyvinvointini. Teen viikkourakat valmiiksi edellisen viikon lopussa. Näin minulla on maanantaina valmiina kaikki monisteet ja suhteellisen selkeä käsitys siitä, mitä milloinkin tapahtuu. Tämä asioiden ennakointi on vähentänyt todella paljon työstressiä. Minulla on esimerkiksi tällä hetkellä viisi eri ryhmää: omien oppilaiden, kutosten kanssa 10 tuntia, ykkösten kanssa 10 tuntia ja loput tunnit kolmen eri ryhmän kanssa. Viikkourakkaa suunnitellessa tulee suunniteltua myös muiden luokkien opetus. On paljon helpompi hypätä porukasta ja aiheesta toiseen, kun voi luottaa, että pohjatyöt ovat valmiina.

Ensi viikolla kerron lisää viikkotehtävistä.

Esimerkki viikkourakkalapusta.