Ilman tunteiden tunnistamista ja niiden kanssa ystävystymistä ei ole toipumista. Sanohan sen toipumisen syvemmän tason nimikin: tunne-elämän raittius.
Minulle tärkein avain tunteisiin on ollut ja on edelleen mindfulness. Sen kautta olen ymmärtänyt, että tunteita ei voi erottaa ihmisestä. Ne voi kyllä dumpata ja niin kuvitella, että niitä ei ole olemassa, mutta kaikki se mitä työnämme pinnan alle, menee kellariin nostamaan puntteja.
Jaan seuraavassa kokemukseni siitä, millä tasoilla tunteisiin tutustuminen eli tunnetyöskentely on edesauttanut riippuvuuksista toipumista minun kohdallani.
Olen lähtenyt ihan nollatasolta. Pidin itseäni toivottomana tapauksena. Tänä päivänä ymmärrän, että ja toivottomat tapaukset ovat todella harvinaisia.
Tunteiden tunnistaminen
Osaan erottaa erilaisia tunteita. Kun raitistuin, tunneskaalani oli v***tus, ahdistus, turtumus ja ihastuminen. Suurimman osan aikaa en tuntenut yhtään mitään.
Olen myös oppinut tunnistamaan tunteet kehossa. Tämä auttaa niiden käsittelyssä.
Vaikka kyseessä ei ole tunne, vaan ehkä paremminkin mielentila, on ollut tärkeä tunnistaa, miltä riippuvuuksiin liittyvä haluaminen tuntuu kehossa. Se on se kokemus, joka yleensä tiedostamattomana johtaa riippuvaiseen käyttäytymiseen. Siihen liittyy esimerkiksi kehon ja mielen jännitystä ja levottomuutta. Haluaminen helpottaa saman tien, kun tartut riippuvuuden kohteeseen.
Tunteiden säätely
Mindfulnessin avulla olen oppinut tarkkailemaan tunteitani niin, etten ala reagoimaan niihin saman tien. Pystyn siis valitsemaan koko ajan enemmän, miten reagoin tunteisiini. Varsinkin haastavien tunteiden kanssa tämä on itselleni ollut toipumisessa aivan erityisen tärkeää.
Toipumisen alkuaikoina saatoin olla päiväkausia ihan hajalla jonkun suhteellisesti pienen asian vuoksi. Ruokin tunteita ajatuksillani ja toiminnallani, ja ajatukseni ja toimintani vastaavasti ruokkivat tunteitani. Kaikki oli yhtä sekavaa vyyhtiä.
Nykyään uskallan tarttua tunteeseen suhteellisen ripeästi. Tämä estää omituisten tunne-ajatus-toimintaketjujen eskaloitumisen.
Tunteiden käsittely
Ymmärrys siitä, että jo pelkästään tunteen tunteminen on sen käsittelyä, oli käänteentekevää. Tunteita voi kyllä käsitellä pinnallisesti myös älyllisellä tasolla, mutta aito käsittely tapahtuu tunnetasolla.
Todella merkittävä tieto on ollut myös se, että en voi ratkaista tunnepuolen asioita älyllisesti. Tämä on ohjannut minut nykyisellä koulutuspolullani traumojen pariin. Opiskelen sellaista psykoterapeuttista menetelmää, missä traumoihin tutustutaan ja niitä puretaan kehollisten keinojen kautta. Tämä on käsittelyä ytimen tasolla.
Tunteita voi käsitellä myös niin, että kun huomaa niiden jännittävän kehoa, hengittää tietoisesti kyseisiin kehon kohtiin. Kun keho rentoutuu, myös tunne alkaa monesti helpottaa. Tätä varten on olemassa meditaatioita, joista esimerkkinä RAIN-meditaatio Onnellisuuspajan nettisivuilla.
Emotionaalinen joustavuus
Tässä on kyse resilienssistä eli mielen joustamiskyvystä. Minulla on avoimempi asenne tunteita kohtaan, mikä tarkoittaa sitä, että en enää pelkää niitä. En yritä työntää niitä väkivalloin sivuun. Uskallan tuntea niitä, koska tiedän, että ne menevät ohi.
Se, mitä mikä tänään herättää valtavan suuria tunteita, on usein muutaman päivän päästä kuin pisara valtameressä. Osaan siis suhtautua muuttuviin ja muuntuviin tunteisiin paljon joustavammin kuin aikaisemmin.
Myönteiset tunteet ja niiden vahvistaminen
Olen oppinut, että mieleni ja tunteeni suuntautuvat ja jumiutuvat helposti kielteiseen. Siksi yksi itselleni merkityksellisin mindfulnessin hedelmistä on ollut se, että olen oppinut tietoisesti kiinnittämään huomiota myönteisiin tunteisiin ja niiden vahvistamiseen.
Vahvistamisen harjoituksia voi tehdä esimerkiksi meditaation kautta tekemällä Onnellisuuspajan sivulla olevaa Rakastavan ystävällisyyden meditaatiota, pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa tai vahvistamalla itsemyötätuntoista asennetta ja lempeää puhetta itseä kohtaan.
Itsemyötätunto on hyvä työkalu varsinkin syyllisyyden ja häpeän kanssa työskennellessä. Tähän liittyvä meditaatio Onnellisuuspajan sivulla on Kiitollisuus ja itsemyötätunto.
Jo sillä, että pysähdyn tietoisesti myönteisten asioiden äärelle, on todella paljon merkitystä. Maailmankuulu psykologi Rick Hanson sanoi, että hyvän upottaminen kestää 15 sekuntia ja kielteinen uppoaa saman tien. Kun hyvän antaa upota kuusi kertaa päivässä, tekee se 90 sekuntia per päivä. Jo näin lyhyellä harjoituksella on vaikutusta pitkäkestoisesti hyvinvointiin, kun sen tekee säännöllisesti.
Tiivistettynä mindfulness on tarjonnut riippuvuuksista toipumisen tielle eräänlaisen navigaattorin sekavien tunteiden eksyttämään maastoon. Tänä päivänä koin olevani tunnetaituri. Tämä on tullut kokemuksen ja harjoituksen myötä. Hyvä asia on, että kuka tahansa voi oppia mindfulnessin työkaluilla tunnetaituriksi. Harjoitukset ovat yksinkertaisia, mutta taituriksi tuleminen vaatii pitkäjänteistä ja sinnikästä treeniä.