Jos olisin saanut kympin joka kerta, kun ihmiset pyörittelevät silmiään kuullessaan minun puhuvan itsemyötätunnosta, olisin todennäköisesti hieman rikkaampi. Itsemyötätunnon luullaan nimittäin olevan pumpulinpehmoista höttöä. Oman voimattomuuden myöntäminen ja avun pyytäminen nähdään yhä usein heikkouden merkkinä. Varsinkin työelämässä törmää monesti ajatukseen, että mitä rankempaa työtä teet ja mitä vähemmän valitat, sitä ansioituneempi olet. Suomalainen sisun virstanpylväät ovat suo, kuokka ja Jussi. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. Ja mitä näitä nyt onkaan?
Jokainen voi miettiä, miten pitkälle tällä ajattelutavalla on päästy. Olen huomannut, että varsinkin korona-aika sai monet pysähtymään ja miettimään aidosti sitä, mitä elämältä on haluavat. Ihmiset haluavat voida paremmin. Minä olen sitä mieltä, että tie hyvinvointiin lähtee oman tilanteen tiedostamisesta ja itsemyötätunnosta.
”Itsemyötätunto on nössöilyä” -myytin murtamisessa on hyvä lähteä liikenteeseen siitä, että selvitetään, mitä itsemyötätunto oikeastaan tarkoittaa. Itsemyötätunnossahan on kaksi puolta: sekä lempeä että rajumpi puoli.
Itsemyötätunto on sitä, että:
❤️ puhun itselleni ystävällisesti
❤️ suhtaudun ystävällisesti omaan keskeneräisyyteeni
❤️ hyväksyn itseni sellaisena kuin olen
❤️ haluan vähentää omaa epämukavuuttani ja kärsimystäni
Tämän lisäksi itsemyötätunto on myös sitä, että:
🔥 harjoittelen ilmaisemaan omat tarpeeni
🔥 vedän rajat
🔥 pidän itsestäni huolta
🔥 osaan sanoa tarvittaessa kyllä ja myös ei
Itsemyötätuntoon liittyvät siis kummatkin puolet. Sen arvostelijat keskittävät kritiikkinsä yleensäkin ainoastaan ensimmäiseen puoleen. Onkin hyvä kysyä:
👉 Mistä lähtien ystävällisyys itseäni kohtaan on ollut nössöä?
👉 Onko itseni hyväksyminen sellaisena kuin olen nössöilyä?
👉 Entä omien rajojen vetäminen?
👉 Itsestäni huolen pitäminen?
Minun kokemukseni on, että itsemyötätunto se vasta haastavaa onkin. Vaatii sisua myöntää, että nyt riitti ja raja menee tässä. Vaatii sisua itsensä sättimisen sijasta muuttaa suuntaa ja tehdä asiat uudella tavalla. Vaatii sisua olla itselleen ystävällinen. Mikä onkaan sen sisukkaampi teko kuin oman haavoittuvuuden ja avuttomuuden myöntäminen? Uudestaan ja uudestaan.
Riittääkö sinun kanttisi? Otatko haasteen vastaan?