Itsemyötätunto on käsitteenä sellainen, että sen ajatellaan yleensä tarkoittavan pelkästään lempeää suhtautumista itseä kohtaan. Pahimmillaan sen ajatellaan olevan heikkoutta, lepsuilua tai selkärangattomuutta. Itsemyötätunnolla on kuitenkin myös sellainen ulottuvuus, joka on kaikkea muuta kuin heikkoutta. Lempeän minän rinnalla kulkee voimakas minä.
Kuvaaja: Twilight Kenya
Lempeä minä
Lempeän minän ohjauksessa haluan hyväksyä itseni juuri sellaisena kuin olen. Teen uudestaan ja uudestaan tietoisen päätöksen päästää irti itseeni liittyvästä negatiivisesta energiasta.
Hyväksymisen myötä eheydyn sisäisesti. Osaan lohduttaa itseäni lempeän kosketuksen kautta ja sisäisen puheen kauniilla sanoilla. Laitan käden sydämen pisteen päälle tai poskelle. Sanon itselleni: ”Olen tässä sinua varten.” ”Ei mitään hätää.” Olen itseni paras ystävä.
Voimakas minä
Olen valmis toimimaan ja sanomaan ei. Suojelen itseäni vetämällä rajat ja pitämällä ne. En puske, koska puskemalla ylitän rajani ja uuvutan itseni. Osaan kuunnella hermostoni viestejä
Jos epäonnistun, tuon siihenkin tilanteeseen lempeyttä. Voin aloittaa aina uudestaan.
Pidän huolta itsestäni. Sanon kyllä. Ilmaisen tarpeeni ja osaan täyttää ne. En odota, että joku ulkopuolinen henkilö tai asia täyttää ne.
Olen motivoitunut oppimaan, kasvamaan ja haluan muuttaa maailmaa joko omassa lähiympäristössäni tai suuremmassa mittakaavassa. Haluan tehdä merkityksellisiä asioita. Auttaa toisia, kun omat voimavarojen akut ovat latautuneet.
Kohti kukoistusta
Kummankin itsemyötätunnon puolen käyttö näkyy elämässäni niin, että osaan pitää huolta itsestäni. Ei ole toista ilman toista. Jos haluan hyvää elämää, on itsemyötätunto otettava käyttöön kokonaisena. Kukoistan. Olen autenttinen itseni.
Toipuminen ja itsemyötätunto
Kun toivumme riippuvuuksista ja haitallisista käyttäytymismalleista, toipumisemme menee epätasapainoon ja lähtee helposti väärille jengoille, jos emme pidä mukanamme sekä itsemyötätunnon lempeää että voimakasta puolta.
Tämä näkyy erityisen hyvin retkahtamistilanteessa. Riippuvuudet ovat jo itsessään iso kärsimyksen lähde ja retkahdus vanhaan käyttäytymisen malliin tuntuu erityisen pahalta. Voi olla, että et halua toimia riippuvaisesti enää, haluat vetää rajan, mutta se ei onnistu. Monesti taustalla on kielteinen sisäinen puhe. Et kestä itseäsi, itsesyytöksiäsi ja niiden seurauksena vajoat syvemmälle riippuvaiseen käytökseen.
Itsemyötätunto ei tarkoita sitä, että annat itsellesi luvan jatkaa riippuvaista käytöstä. Tässä voimakas puoli tulee esiin asettaen rajat ja ilmaisten avun tarpeet.
Tunne-elämän raittiutta ei ole ilman lempeyttä ja voimaa. Ilman voimaa et muista omien tarpeiden tärkeyttä, miellytät ja palvelet yli voimavarojesi. Ilman lempeyttä olet kova kuin kivi, vaativa itseä ja muita kohtaan, jopa perfektionisti.
Haastankin sinut nyt itsetutkiskeluun. Onko sinulla käytössä itsemyötätunnon koko kapasiteetti? Jos on, niin miten se näkyy ajattelussasi ja toiminnassasi? Jos ei ole, miten voisit voimistaa sitä puolta, joka puuttuu?
Hyvää tekstiä. Itse olen raittiuden alussa huomannut tämän vaativan ja liian kovan käytöksen itsessäni, pieni lempeys kuin hento tuuli on auttanut siihen että hyväksyn asiat oikealta ja vasemmalta.
Kiitos Lauri palautteesta. Itselleni myös lempeys on ollut merkityksellistä. ❤️