Luokassani on ollut nyt tänä syksynä jonkin verran ylimääräistä draamaa. Asiaan vaikuttanee se, että porukka on tullut / tulossa murkkuikään. Tämän vuoksi ajattelin jatkaa kiitollisuusteeman käsittelyä viikkourakkalapuissa. Viikkotehtävänä on ollut listata päivittäin viisi asiaa, mistä on kiitollinen. Seuraavana päivänä piti laittaa eri asiat kuin edellisinä. Teimme tätä yhteensä kaksi viikkoa, eli kymmenen arkipäivää.
Kiitollisuuspäiväkirjoista on tehnyt tutkimusta mm. Seligman et al. (2005). Osallistujia pyydettiin kirjoittamaan ylös kolme hyvää päivän aikana tapahtunutta asiaa ja niiden tapahtumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Lista tehtiin päivittäin. Kuukauden päästä huomattiin, että osallistujien onnellisuustasot olivat nousseet. Tämä vaikutus näkyi vielä kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden seurannan kohdalla. Vaikutukset olivat pitkäaikaisempia kuin esimerkiksi tutkittujen viikon mittaisten onnellisuusinterventioiden vaikutukset.
Kiitollisuus on kuin taskulamppu pimeässä huoneessa. Asiat ovat olemassa, mutta emme näe niitä ilman että laitamme lampun päälle.
